Alkon suhteen se kuitenkin pakottaa kysymään, ymmärretäänkö
Kokoomuksessa, millä tavalla Alkon tehtävä poikkeaa muiden valtion
monopoliyhtiöiden tehtävästä. Kokoomuksen maalitaulukseen ottamista valtionyrityksistä
juuri Alkon monopoli kuitenkin suojelee kaikkein vähäosaisimpia ja
äänivallattomimpia, kuten lapsia ja nuoria.
Apteekkien osalta Kokoomus esittää vain apteekkilupien
tarveharkinnan vähentämistä, mutta ei siis monopolien purkamista.
Miksi kärttyilen Kokoomukselle?
Siksi, että juuri Kokoomus on ottanut Alkon monopolin purkamisen
erityiseksi keihäänkärjekseen. Samoin ovat tehneet kaikki kokoomuslaiset, jotka
asiasta ovat julkisuudessa jotakin sanoneet.
Ja siksi, että en ymmärrä, miksi.
Miksi Kokoomus haluaa tuhota suhteellisen järkevän ja
erittäin hyvin toimivan koneen ja korvata sen jollakin, mistä kukaan ei tiedä,
mitä se on ja mihin se johtaa? En keksi mitään muuta syytä kuin ideologian.
Tämän jälkeen Kokoomuksen on turha syyttää mitään toista puoluetta siitä, että
ideologia sokaisee ne tekemästä järkeviä päätöksiä.
Kokoomuksen Reilumman kilpailun Suomi -ohjelmassa esitetään alkoholipolitiikan uudistamista ”eurooppalaiseen suuntaan”. Alkon
monopolin purkamista se vaatii kymmenen vuoden sisällä. Ohjelmassa ei edes
mainita alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja suomalaisille ihmisille.
Verkkouutisten mukaan Kokoomus haluaa purkaa ihmisiä ja
yrityksiä kiusaavat, haitalliset ja turhat normit. ”Toimivat markkinat ovat
kansalaisen paras suoja palveluiden ja tuotteiden heikkoa laatua ja ylikorkeita
hintoja vastaan”, sanotaan kansanedustajien Sanni Grahn-Laasosen ja Sinuhe
Wallinheimon nimiin julkaistussa ohjelmassa.
Valitettavasti Alkon monopoli ei kuitenkaan ole turha eikä haitallinen
ja lisäksi se nimenomaan turvaa palveluiden ja tuotteiden hyvän laadun.
Ylikorkeiden hintojen kanssa monopolilla ei ole mitään
tekemistä. Ne johtuvat veroista, joita ei ole edes Kokoomuksen mielestä tarpeen
tällä kohtaa laskea, tai ainakaan siitä ei ole puhuttu.
Onko Alkon monopoli haitallinen?
Muiden yritysten kilpailutilanteen kannalta Alkon monopolista
ei tietenkään ole mitään haittaa, nimenomaan siksi, että Alko on viinamonopoli,
joka ei saa myydä muuta kuin alkoholituotteita. Toisin olisi, jos se alkaisi
myydä oluthyllyn vieressä olutmakkaraa ja valkoviinien vieressä sipsejä. Mutta
tämä on Alkolta kielletty eikä se sitä tee.
Kuluttajan kannalta taas, haitan kokemus on tietenkin
henkilökohtainen. Kaupunkilaishipsterin mielestä saattaa olla hyvinkin
haitallista, jos kauppamatka venyy viisi minuuttia pidemmäksi ylimääräisen
Alko-käynnin takia, jos on juuri äsken lorvinut kaupungilla tuntikausia.
Alkoholin saatavuuden lisääminen hyödyttäisikin vain jotakuinkin
promillea suomalaisista, ja heitäkin vain promillen verran. Maaseudulla Alko on
jo nyt jokseenkin jokaisen kauppareissun varrella ja jos ei ole, viinaa voi
tilata postissa.
Onko Alkon monopoli turha?
Ei missään nimessä. Vaikka monopolin purkaminen lisäisikin laillisen
alkoholin laadullista tarjontaa vain vähän, laittoman alkoholin kanssa kävisi
päinvastoin.
Näin siksi, että alkoholin myyntipaikkojen lukumäärä
lisääntyisi monikymmenkertaisesti. Aivan samassa määrin kasvaisivat laittoman
myynnin valvontaongelmat.
Erityisesti tämä ongelma kohdistuisi lapsiin ja nuoriin. En
ollenkaan epäile, etteikö ruokakauppojen henkilökunta olisi sinällään pätevää
valvomaan ostajien ikää, he tekevät sitä jo nyt. Ostopaikkojen lisääntyminen kuitenkin
takaisi sen, että laittoman välityksen määrä lisääntyisi runsaasti.
Ja koska nuorison mahdollisuudet maksaa välityspalveluista rahalla ovat mahdollisesti heikot, he maksaisivat varmaankin yhä useammin jotenkin muuten.
Entäpä Alkon hyvä palvelu ja laaja, korkeatasoinen tuotevalikoima?
Sen tämä Viina vapaaksi -ohjelma tuhoaisi, mutta toki ja tottavie, vain pääosin.
On aivan selvä, että keskiverto ruokakauppa keskittyisi
hyvän katteen tuotteisiin, mikä tarkoittaa volyymiä, mitä taas ei synny kuin
edullisella hinnalla. Niinhän ne tekevät nytkin.
Menettäisimme jokseenkin joka Alkosta löytyvän, Euroopan
mittakaavassa ainutlaatuisen monipuolisen ja hyvän juomavalikoiman.
Tähän on sanottu, että eihän näin ole käynyt muuallakaan
Euroopassa. Ehkä ei ole (on nähty päinvastaistakin), mutta miksi ei, se
selviää, kun katsoo karttaa. Väestöntiheys kaikkialla ns. Euroopassa on ratkaisevasti
suurempi kuin Suomessa, lukuun ottamatta, jälleen, suurkaupunkien keskustoja.
Eihän edes ruokakauppa pysty tällä väestöpohjalla pitämään
yllä hyvää valikoimaa kuin, niinpä niin, suurimmissa kaupungeissa. Maaseutu jää
ruoan suhteen ja jäisi alkoholinkin suhteen mopen osaan, ja se maaseutu kattaa
niitäkin kaupunkeja, jotka moni mieltää suuriksi. On todella hämmentävää, ettei
tätä uskota, vaikka silmiemme edessä elää kaiken aikaa todellisuus.
Minulla on mahdollisuus käyttää kahtakin kesämökkiä, jotka
molemmat ovat suuremmista kaupungeista noin 60 kilometrin päässä. Ja niin se vain
on, että jos haluaa ostaa silppubroileria tai porsaan ulkofilepihviä parempaa
ruokaa, ihan nyt vaan vaikkapa vieraiden takia, se on tuotava kaupungista.
Maalta sitä ei saa.
Eikä aina kaupungistakaan. Viime kesänä saimme kaverin
kanssa päähänpiston, että nyt pitää saada siikaa savustimeen. Soittelimme
kaikki Jyväskylän kaupat läpi ja löysimme kaksi siikaa, eivätkä nekään oikeastaan
olleet siinä kunnossa, että niille olisi juuri muuta voinut tehdä kuin
savustaa.
Sitten on vielä häpeällisin, ennen kaikkea kansalliselta kannalta häpeällisin peruste: pitäisi mennä eurooppalaiseen suuntaan. Paitsi että tämä on suomalaisuuden kannalta kaikkein alentuvinta, se on myös täysin irrallaan todellisuudesta.
Juuri poliittisen päättäjän pitäisi ymmärtää, että jokainen
poliittinen uudistus tehdään siinä tilanteessa, missä ollaan, eikä siinä
tilanteessa, missä ollaan tuhannen kilometrin päässä.
Meidän tilanteemme on se, että meidät väännettiin jokseenkin
normaalista alkoholinkäyttökansasta tiukkaa viinaa ihannoivaan kansaan
kieltolailla. Kun laillista viinaa ei saanut, juotiin salakuljetettua.
Salakuljetus oli taloudellisesti kannattavinta, kun viina oli
mahdollisimman väkevää, ja niin oli myös jakelu kotimaassa. Miedompien juomien
valmistaminen ei kiinnostanut ketään ja lantraaminen jäi joko kotiin tai
ravintolaan, missä se vähimmillään tarkoitti puhtaan viinan kaatamista
teekuppiin.
Että kun Kokoomus ohjelmassaan ottaa kieltolain purkamisen
ikään kuin velvoittavaksi esimerkiksi ja osoitukseksi historiallisesta jatkumosta,
kehottaisin kyllä hieman syvällisempään pohdintaan paitsi tapahtumista ja seurauksista,
myös siitä, miten markkinat todellisuudessa toimivat.
Niin tai näin, olemme tässä, Euroopan tiukimpiin kuuluvassa
alkoholipolitiikassa. En tietenkään sano, että tätä politiikka ei saisi koskaan
muuttaa, mutta jos tässä tilanteessa aletaan myydä viinaa ruokakaupassa,
silloin kyllä piru on irti.
Se ei tietenkään juoksentele Helsingin Kaivokadulla, vaan esimerkiksi
kaupungin hämärillä kujilla, mutta kuitenkin piilossa.
Kokoomuksen ja kumppaneiden Viina vapaaksi -hankkeen hyväksi
on sanottava se, että siirtymäaika on pitkä. Jos voin luottaa kyseisen puolueen
toimintaan, ehkä äänestän sitä.
Ongelmaksi käyvät lähinnä puolueen hurmahenkiset edustajat,
joille viinan vapauttaminen näyttää tieltä jopa valtionvelan selättämiseen.