Askelmerkit hukassa

”Askelmerkit kohti vähähiilistä maailmaa ovat vielä niin pahasti hukassa, että kattavan ilmastosopimuksen syntyminen Meksikossa joulukuussa vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä”, kirjoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 13.6.2010. Väite on todellakin totta, niin kirkkaalla tavalla se todistaa itse itsensä.

Vähähiilisestä maailmasta puhuvat muutkin. Jossakin on vaadittu jopa vähähiilisten kaupunginosien rakentamista. Miksi, jos saan kysyä?

Eikö pitäisi rakentaa nimenomaan runsashiilisiä kaupunkeja? Ilmastonmuutoshan syntyy – jos syntyy – siitä, että hiiltä on liikaa ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen torjunta taas tarkoittaa sitä, että hiiltä pitää ottaa pois ilmakehästä ja varastoida jonnekin, esimerkiksi puutaloihin.

Siis: mitä runsashiilisempiä asuinalueet ovat, sitä vähemmän hiiltä on ilmakehässä ja sitä vähemmän meillä on ilmastonmuutosta.

Mutta mitä tarkoittaa vähähiilinen maailma? Joka sellaista vaatii, ei taida ymmärtää luonnontieteestä tuon taivaallista.

Ihan peruskoulussakin meille opetetaan aineen häviämättömyyden laki. Se tarkoittaa, että hiiltäkään ei voi maailmasta hävittää muuten kuin atomitason muutoksilla. Sitä tapahtuu esimerkiksi ydinvoimaloissa, mutta Helsingin Sanomien lisäksi kukaan täysjärkinen ei liene suunnitellut hiilen vähentämistä sinänsä.

Miksi tämä on tärkeää? Eikö tärkeintä ole, että kaikki kuitenkin ymmärtävät, mistä on kyse.

Näinhän se on, jos kaikki vain ymmärtävät. Mutta kun eivät ymmärrä. Eikä sitä voi vaatiakaan, jos valtakunnan päälehteä myöten puhutaan löysiä.

Otanpa muutaman esimerkin ymmärtämisvaikeuksista. Geenitekniikkaa on vastustettu muun muassa iskulauseella ”geenejä sisältävän ruoan valmistaminen on kiellettävä”. Vaatimus on järjettömyydessään mahdoton: kaikki ruoka sisältää geenejä vaikka kuinka paljon.

Takavuosien Kuusamon metsäkiistojen yksi osapuoli oli Kuusamon yhteismetsä. Mielenosoituksissa nähtiin sellainenkin banderolli, että ”yhteismetsähakkuut on kiellettävä”. Harvempi tuli ajatelleeksi, miksi osuuskuntamuotoiset yhteismetsät eivät saisi tehdä sitä, mitä varten ne on perustettu.

Viime itsenäisyyspäivän aikaan eräät mielenosoittajat syyttivät banderolleissaan Suomea Brasilian, Indonesian ja eräiden Afrikan maiden metsätuhoista. En ole löytänyt ketään, joka ymmärtäisi syytösten logiikan.

Ilmastonmuutos kaiken kaikkiaan on saanut tässä maassa osakseen lähinnä sekavaa ymmärrystä. Harva tietää, mistä on kyse.

Kasvihuoneilmiötä, esimerkiksi, pidetään haitallisena, vaikka ilman sitä me kuolisimme kaikki ja heti. Ihmistoiminnan ilmastovaikutukset on suorastaan vaarallisella tavalla alettu samaistaa ympäristövaikutukseen, vaikka esimerkiksi luonnon monimuotoisuus on aivan muuta. Jos esimerkiksi metsänhoidossa otettaisiin huomioon vain ilmastovaikutus, olisi se luonnon monimuotoisuudelle perin tuhoisaa.

Tai on: esimerkiksi kantojen poltto on ilmastonmuutoksen kannalta itsestään selvästi hyvä, mutta ei välttämättä lainkaan metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 30.7.2010.