Omituista keskustelua

Suomessa käydään omituista keskustelua. Sen toisella puolella on noin 15 maakuntaa, jotka yrittävät, joka ikinen, todistaa olevansa maailman parhaita.

Toisella puolella on yksi pääkaupunkiseutu, joka ei normaalisti edes osallistu keskusteluun. Se tuskin edes havaitsee sitä. Silti keskustelu jatkuu.

Viimeistä lukua kohtuullisen massiivinen panos tähän keskusteluun oli Savon Sanomat, joka jaettiin aika moneen pääkaupunkilaiseen talouteen maaliskuun alkupuolella. Myös minulle.

En muista kenenkään pääkaupunkiseutulaisen sanoneen kyseisestä lehdestä yhtikäs mitään. Tosin tähän on poikkeus, joka todellakin vahvistaa säännön.

Yleisradion paikallinen radio jaksoi messuta lehdestä ainakin monta minuuttia. Säännön tämä vahvistaa siksi, että toimittajat toki mielellään tekevät juttua toisistaan, vaikka sen kysyttäessä kiivaasti kieltävätkin.

Kyseinen Savon Sanomien numero pamauttaa etusivullaan päin pääkaupunkilaisen pläsiä, että ”hanki sinäkin elämä”. No kiitos.

Koko lehti on täytetty omituisella me olemme muita parempia -toitotuksella. Kaikki Savosta lähtöisin olevat valtakunnanjulkkikset on ylistetty, jopa kuolleet.

Juuri Savossa tehdään maailman parasta tutkimusta. Kaikki lehden kertoma on ”syntynyt Kuopiossa”. Edes lääkeviranomainen Fimean Savoon-sijoittamisesta ei löydy yhtään kriittistä kulmaa.

Kuka tällaista ottaa tosissaan? Pidetäänkö meitä täällä pääkaupunkiseudulla tosiaan jotenkin idiootteina, ikään kuin esimerkiksi meistä yksikään ei olisi kuullut mitään vaikka juuri Fimean Savoon-muuttamisen suhteen?

Jos pidetään, miksi kutsua meitä mihinkään? Siksikö, että heti kun ihminen ylittää Kehä III:n ‒ siis pohjoisen suuntaan ‒ hän ikään kuin viisastuu?

Näin on varmaankin käynyt näyttelijä Antti Reinille, joka on syntynyt Helsingissä, mutta asuu Heinävedellä. Tai muotoilija Harri Koskiselle, joka on vain syntynyt Savossa. Tai taitelija Kim-Peter Waltzerille, joka ei ole kotoisin Savosta eikä asu, mutta sentään latautuu siellä.
Kaikki kelpaa.

Tuntien kyseisen keskustelun tason, on pakko huomauttaa: en pidä ”Savoa” sen huonompana paikkana kuin muitakaan. Savolaisetkaan eivät liene epätyypillisiä, tässä keskustelussa.

Hämmentävintä on, että miksi minun – siis pääkaupunkiseutulaisen – pitäisi kaiken aikaa olla ottamassa kantaa milloin minkäkin maakunnan paremmuuteen. Ei kuulkaa jaksa kiinnostaa.

Jokainen meistä värkkää elämänsä sellaiseksi kuin värkkää, omilla edellytyksillään. Esimerkiksi minulla on mökki yhdessä maakunnassa. Sen lisäksi minulla on sukulaisten, ex-sukulaisten ja muuten vaan kavereiden mökkeihin yhteyksiä pitkin jokseenkin kaikkia suomalaisia maakuntia.

Mikään ei voisi olla absurdimpaa, kuin näiden järjestely jonkinlaisen maailmanparemmuuden suhteen.
Paitsi että on poikkeuksiakin.

Kesämökkini on Satakunnassa. Se on mukavaa, koska sikäläisillä – niin kuin ei myöskään varsinaissuomalaisilla – ole mitään tarvetta korostaa itseään pääkaupunkiseutua vasten.

Siellä saa olla rauhassa, asui sitten missä hyvänsä. Semmoista toivoisin muuallekin.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa Juhani Mäntyrannan syntymäpäivänä, 23.4.2012.