WWF – tuo betonin epäpyhä liittolainen

 

Sain eteeni verkkolinkin, jonka Internet-otsikossa luki ”foreconin-selvitys-betoni-ei-olekaan-ilmastopahis”. Rakennuslehden artikkelissa hämmensi, kuinka kevyesti betoniteollisuuden väitteet hyväksytään.

Jutun mukaan betoni imee hiilidioksidia, mikä ei edes ole uutinen. Koko betoniin kohdistuva ilmastonmuutoskritiikki kohdistuu sementin tekoon, joka on nykymaailman suurimpia ”ilmastopahiksia”.

Jos Rakennuslehti olisi katsonut asiaa betonin elinkaaren kannalta, mikä on alkeisvaatimus ympäristöasioissa, uutinen olisi saattanut jäädä tekemättä.

Sama, täydellisen hämmentävä tietämättömyys ‒ tai jos se on tietoa, törkeys ‒ jatkui Rakentaja-lehden artikkelissa 15.1.2021.

 

Myös betonimiehet osaavat elämöidä elinkaarella. He ovat jo kauan halunneet siirtää katseen talojen rakennusmateriaalin valinnasta talon elinkaareen, eli asumisen energiankulutukseen.

Rakennusmateriaalin valinnalla ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta asumisen energiankulutukseen. Betonilogiikalla katse pitäisikin viedä eteenpäin, talon vaatimaan kunnallistekniikkaan. Sitä ei olisi ilman taloa.

Mutta ei! Kunnallistekniikkahan on entistä kauheampaa, koska se on betonia.

 

Parasta betonilogiikalle olisi, jos energiateollisuus alkaisi selittää, että asumisen energiankulutus on merkityksetöntä, koska rakentaminen. Näin kumpikin voisi syyttää toistaan eikä kummankaan tarvitsisi tehdä mitään.

Energiateollisuus on kuitenkin lähtenyt toisaalle, vähentämään päästöjään. Betonilogiikka ei suostu tähän, eikä edes ottamaan tätä huomioon, vaan arvioi asumisen energiankulutusta nykypäivän, eli käytännössä menneisyyden perusteella.

Energiateollisuuden tiekartta pudottaa asumisen hiilipäästöjä merkittävästi. Tiekartan keinot ovat jo käytössä. Ne toteutuvat, varmasti.

 

Betoniteollisuus väitti Ympäristö ja yritys -lehdessä (3/2020), että Helsingin Kuninkaantammen rakennuskokeilu osoittaisi puurakentamisen erittäin kalliiksi tavaksi sitoa hiilidioksidia.

Tutkin Kuninkaantammen tuloksia, enkä löytänyt väitteelle todisteita. Soitin Kuninkaantammen rakentaneelle Rakennus-Reposelle ja kysyin, mistä tietoja olisi saatavilla. Yhtiöstä vastattiin, että hiilidioksidin sitomiskustannuksia ei arvioitu hankkeessa millään tavoin.

 

Betoniteollisuus on kuitenkin löytänyt viestilleen kiitollisen levittäjän. Kivi ei jää kääntämättä, kun WWF etsii kanavia viestilleen, että puiden kaataminen tuhoaa ilmaston.

WWF:lle betoniteollisuus on selvästi haluttu lähettiläs. Betonimiehet levittävät WWF:n viestiä suosiollisesti esimerkiksi haastattelulausunnoilla.

WWF tukee betonilinjaa aktiivisesti sosiaalisessa mediassa – ja myös kulissientakaisessa painostuksessaan.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 29.12.2020, paitsi että viittaus Rakentaja-lehteen on lisätty tähän blogiversioon myöhemmin.