Kun suomalaiset maaseutuelinkeinot
yrittävät puolustautua, ne tietenkin tuovat esille hyviä puoliaan. Mutta näin
ei saisi tehdä.
Meitä opetetaan, että Suomi voisi
hyötyä ilmastonmuutoksesta myymällä muita parempaa teknologiaa. Sitä meillä kai
sitten on, mutta toisaalta, samojen ihmisten mielestä tämä kuitenkaan ei päde maaseutuelinkeinoihin.
Niiden suhteen on vain hölmöä väittää, että olisimme muita parempia.
Viimeksi havaitsin tätä Ulkopolitiikka-lehdessä (1/2022), missä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön pääsihteeri Rosa Meriläinen oli sarkastinen ilmastonmuutoksen vastustamisessaan: ”…meillä on sekä ilmastoystävälliset erillislehmät että suojelua kaipaamattomat erillismetsät”.
Kun Suomen nautakarjasta väitetään
jotakin perustuen Yhdysvalloissa tai Keski-Euroopassa tehtyyn tutkimukseen, lukijan
– esimerkiksi Ulkopolitiikka-lehden kolumnistin – kannattaisi ehkä perehtyä
siihen, mitä eroja amerikkalaislehmän elossa ja vaikkapa ruokavaliossa on
meikäläiseen nähden.
On fakta eikä retoriikkaa, että
erot ovat olennaisia. Jos asiaa ei tunne, pitääkö tietämättömyyttään kaikille
kuuluttaa?
Meriläisen teksti ”suojelua
kaipaamattomista erillismetsistä” on erityisen typerää siksi, että juuri
metsien suojelun suhde ilmastonmuutokseen on ainakin Suomen metsäalan
viestinnän mukaan tasan sama, oltiin sitten missä vaan maailmassa. Kuvaavaa on,
että Meriläinen pitää itsestään selvänä sitä, että ilmastonmuutos vaatii
metsien suojelua, mikä ei ainakaan tutkimuksen valossa ole lainkaan selvä asia.
Sitä paitsi, jos meidän metsämme
jossakin ovat erillisiä, niin kiistatta huippuunsa vedetyssä tiukan suojelun
prosentissa.
Mutta ehkä kyse onkin erillisestä ajattelusta, eikä erillismetsistä. Siinä ajattelussa omaa maata kohdellaan
johdonmukaisen kaltoin. Tästä erittäin hyvä esimerkki on Luonto-liiton sekä Euroopan
parlamentin jäsenten Ville Niinistö, Sirpa Pietikäinen ja Silvia Modig vetämä Ei
polteta tulevaisuutta -kampanja.
Täysin vastoin tosiasioita kampanja
yrittää tuoda Suomen metsäalan osaksi joidenkin muiden maiden tapaa polttaa
raakapuuta teollisesti. Kampanja tekee sen häpeämättä ja tietäen, että Suomessa
näin ei tehdä; meillä puuenergia syntyy lähes kokonaan muun metsätuotannon
sivuvirroista. Kaikki nämä sivuvirrat olisivat olemassa ilman puun polttoakin.
Jos niitä ei poltettaisi, ne
lahoaisivat metsiin ja ilmastovaikutus olisi sama, mutta ilman talteen otettua
energiaa. Myös niiden merkitys monimuotoisuudellekin on suhteellisen pieni.
Juuri tällaista ”energiapihiyttä” vihreät
ovat vaatineet aina.
Kampanja väittää sumeilematta,
että Suomessa valtio tukee puun polttoa. Näin ei tietenkään ole.
Suomessa kyllä maksetaan tukea
esimerkiksi nuoren metsän hoidolle, mistä kertyy tavarantuotantoon
kelpaamatonta pienpuuta, joka useimmiten poltetaan. Tuen maksamisen syy on
kuitenkin metsänhoito ja puut kaadettaisiin, oli tukea tai ei.
Surullisesti kampanja juuttui jo alkumetreillään menneisyyteen. Uusin tutkimus nimittäin osoittaa, että puun energiakäyttö vähenee seuraavien vuosien aikana
niin paljon, että sen korvaaminen vaatisi – esimerkiksi – 3–5 uutta Olkiluodon
ydinvoimalaa.
Tämä johtuu siitä, että
metsäteollisuuden tuotanto monipuolistuu juuri siten kuin vihreät ovat
vaatineet. Polton sijaan puu ohjautuu yhä enemmän uusiin tuotteisiin, mutta
ihan markkinatalouden keinoin, koska puun polttamisesta saatava arvonlisä on –
tuki valtio sitä tai ei – todella pieni verrattuna tavarantuotantoon.
Tämänkin ongelmat hoitavat
markkinat. Vihreät tempaukset vain vaikeuttavat toivottua muutosta.
Sain kirjoitukseeni Ei polteta tulevaisuutta -kampanjalta muutaman viestin mittaisen vastauksen Twitterissä:
VastaaPoistahttps://twitter.com/EiPolteta/status/1546981254498770946?t=nPPyW9NpR6Wt-LhgQdOgpA&s=19
Tiivistettynä viesteissä vastattiin kirjoitukseeni näin:
”Vaikka tällä hetkellä Suomessa energiapolttoon päätyy pääsääntöisesti hakkuutähteitä, teollisuuden sivuvirtoja ja rankapuuta, myös Suomessa suoraan metsistä tulevan metsäbiomassan määrä energiantuotannossa on kasvanut. EU:n uusiutuvan energian direktiivin antamat biomassan polton tuet ovat lisänneet metsienpolttoa niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Asiantuntijat varoittavatkin, että nykyiset biomassan lähteet eivät riitä jatkossa energiapolton tarpeisiin.
EU ja Suomi tukevat metsienpolttoa taloudellisesti miljoonilla euroilla vuodessa. Tuet eivät kohdistu metsäbiomassan tuottamiseen, vaan päätyvät isoille energialaitoksille. Suomi on antanut huomattavasti enemmän tukia puun poltolle kuin muille uusiutuville energiamuodoille.
Uusiutuvan energian tavoitteet ja tuet on tarkoitettu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Jo nyt puun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat EU-tasolla metsien kasvusta syntyvää hiilinielua suuremmat. EU:ssa kaadetusta metsästä lähes puolet poltetaan energiateollisuudessa.”
Vastineen johdosta on ensinnäkin todettava, että Suomessa on tuettu puusähkön tuotantoa, mutta tuen laskentakaavasta ja päästöhintojen noususta johtuen maksuja ei ole vuoden 2018 jälkeen suoritettu. Lisäksi laitosinvestointeja on tuettu 0–30 prosenttia investoinnin suuruudesta.
Väite, että puuenergiaa olisi tuettu enemmän kuin muita on myös absurdi. Vaikka laskisi miten, yksin tuulivoiman tuet ovat moninkertaiset.