Biodiesel on hyvää bulkkia

Keskustelu bioenergiasta on äärimmäisen turhauttavaa. Yksi ajattelee, että bioenergia ratkaisee kaikki ympäristöongelmat, toinen katsoo kokonaisuutta tutkimalla pelkkien kantojen polttoa. Kolmas sekoittaa pakkaa sanomalla, että kyllä puun poltostakin tulee hiilidioksidia ja neljäs tinkaa siitä, onko turve bioenergiaa vai ei.

Turve on tietenkin bioenergiaa. Kysymys on siitä, onko se uusiutuvaa. Uusiutuvaa ovat myös tuuli- ja suora aurinkoenergia, vaikka ne eivät olekaan bioenergiaa.

Oli turve uusiutuvaa tai ei, monille puuenergian ”kannattajille” on myös täysin tuntematon seikka, että turvetta ja puuta poltetaan yleensä yhtaikaa, koska se on polttoteknisesti edullista. Turpeen käytön lopettaminen heikentäisi siis väistämättä myös puun asemaa polttoaineena.

Puuenergiaan suhtaudutaan aivan kuin siinä olisi jotakin uutta. Tosiasiassa Suomi on jo pitkään ollut Euroopan johtava bioenergian tuottaja ja käyttäjä nimenomaan metsäteollisuuden puuenergiantuotannon takia.

Teollisuus on tuottanut sähköä ja lämpöä äärimmäisen tehokkaasti ja esimerkiksi lämmittänyt sivutoimenaan ympäröivät asutuskeskittymät – jo kauan ennen kuin kasvihuoneilmiöstä puhuttiin julkisuudessa.

Nyt mietitään metsien hakkuutähteiden lisäkäyttöä. Odotukset ovat yltiöpäisiä.

Teoriassa metsäenergiaa voisi kerätä enimmillään 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on ehkä kolminkertainen määrä viime vuosikymmeneen verrattuna. Valtakunnan energiataseesta se kattaisi jokusen prosentin.

Sen saa siis teoriassa. Kannattavaa se ei ole vielä pitkään aikaan. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsäenergian tuotanto on lähes täysin tukien varassa.

Kannattavinta metsäenergiaa saa kuusikoiden päätehakkuusta. Kannattavinta se on siksi, että metsäteollisuus onnistuu tekemään kuusitukista maailmanmarkkinoille kelpaavaa tuotetta – ja energiapuu kerätään siinä siivellä.

Jotkut ovat sitä mieltä, että biodiesel on metsäteollisuuden pelastus. Paperiin verrattuna diesel on kuitenkin melko vähäarvoinen tuote.

Samasta määrästä puuta saa riisin paperia ja litran dieseliä. Papeririisistä saa kuitenkin kolminkertaisen hinnan.

Mutta biodiesel ei ole turha tuote. Kahdesta syystä.

Ensinnäkin, poliitikot ovat luoneet sille markkinat jo ennen kuin sitä on edes olemassa. Sillä saa siis tuloja, mutta parasta on se, mihin nämä tulot voidaan käyttää.

Puusta voi tehdä kaikkea sitä mitä öljystäkin – ja lisäksi paljon muuta. Tavoite onkin tässä muussa, ja biodieselin tuotanto on se teknologinen ja taloudellinen tie, millä tämä muu saavutetaan.

Tavoitteena on tehdä puusta muovia – ja lääkkeitä, kemikaaleja, ties mitä. Siis useita eri tuotteita samasta tukista. Tuotannossa puumuovi on kymmenessä vuodessa.

Biojalostamo on vain yksi suunta uusien puupohjaisten materiaalien kehittämisessä. Kun osaamme tehdä keveästä ja uusiutuvasta puusta kaikilta ominaisuuksiltaan yhtä hyvää tai parempaa materiaalia kuin muovit ja metallit, ei metsäraaka-aineiden kysynnälle ole ylärajaa.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 11.1.2011.