tiistai 9. helmikuuta 2021

Eiko Schulman näe kuin metsää?

 

...natural, semi-natural, pristine, native, recent, primary, secondary, indigenous, virgin, mature, old, old-growth, ancient, frontier, snow, native, high conservation value…

 

Tällaisia suomalaisia metsiä on vaadittu suojeltavaksi, enimmäkseen ulkomailta, ilman täsmällisempää määrittelyä. Kuten hollantilaisen Milieudefensie-järjestön Arjan Alkema 1990-luvulla totesi: ”Jokainen kyllä tunnistaa vanhan metsän sydämessään.”

 

Suomeksi nimivaihtoehtoja on esitelty vähemmän. Kummallisesti kaikki vaikenevat esimerkiksi vanhojen metsien suojeluprosesseissa 1990-luvulla kehitetyn, ainakin minun mielestäni hyvin vakuuttavan pisteytyssysteemin.

 

 

Siksi yllätti, kun Suomen ympäristökeskuksen uusi pääjohtaja Leif Schulman vaati Uutissuomalaisen jutun ingressissä tammikuussa, että ”luonnontilaisten metsien suojelua (on) parannettava”. Ylen Ykkösaamussa 18.1. hän sanoi, että ”metsää ei pidä hyödyntää kuin peltoa”.

 

Jäi vaikutelma, että niin Suomessa tehdään, mikä panee epäilemään Schulmanin tietoja joko pellon tai metsän käytöstä. Vaikutelmaa korosti, että Schulman myös antoi muutamia metsänhoito-ohjeita, joista jokainen on ollut käytössä jo pitkään.

 

Mitä luonnonmetsiin tulee, vuonna 2018 Diversity and Distributions -julkaisun artikkelissa Where Are Europe’s last primary forests kerrottiin, että Suomen luonnonmetsistä on suojeltu 98,9 prosenttia. Niitä on lähes miljoona hehtaaria, mikä on yli kaksi kolmasosaa Euroopan luonnonmetsistä.

 

 

Mitä Schulman oikein haluaa? Uutissuomalaisen jutun tekstissä hän sanoi saman kuin MTV3:lla 21.1., että hän haluaakin lisää luonnontilaisia metsiä.

 

Toivottavasti ei kuitenkaan ympäristöjärjestöjen I want more -hengessä – mitä hyvänsä, kunhan saadaan pois talouskäytöstä.

 

On käynyt selväksi, että Schulmanin mielestä ainoa mainitsemisen arvoinen ympäristöongelma Suomessa on metsä, koska eihän hän muusta puhu. Metsissä kuitenkin on, verrattuna mihin hyvänsä suomalaiseen elinympäristöön, tehty systemaattisinta työtä monimuotoisuuden hyväksi jo pitkään.

 

Eikä ilman tuloksia. Metsien uhanalaiskehityskin on saatu tasaantumaan – toisin kuin yhdessäkään muussa elinympäristössä.

 

Niistä muista näissä Schulman-jutuissa ei ole puhuttu.

 

 

Uutta pääjohtajaa voisi valaista muutenkin. Esimerkiksi valtionmetsien hakkuut määritellään luonnonvarasuunnittelussa. Metsähallituksen tuottotavoite ei vaikuta niihin mitenkään, mistä löytyy myös näyttöä.

 

Se voisi jopa kannustaa, jos kritiikki kohdistuisi siihen mitä on ja jos se sisältäisi kiitoksen edes joskus, jos aihetta on.

 

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 27.1.2021.