Kun Suomessa suunniteltiin maailman parasta ilmastopolitiikkaa,
työssä nojattiin paljolti metsien hiilinieluihin. Ne ovat kuitenkin yhtä
pysyviä kuin tuulentuvat.
Syy on yksinkertaista matematiikkaa. Jos metsien kasvu on
sata ja poistuma 90, nielu on 10. Jos hakkuut kasvavat ihan tavanomaisen määrän
niin, että poistuma kasvaa 91:een, poistuman kasvu on 1,1 prosenttia, mutta nielu
väheneekin suhteellisesti liki kymmenkertaisesti, 10:stä 9:ään, eli 10
prosenttia.
Jos laskelman numerot ajattelee miljooniksi kuutioiksi, ei edes
olla kovin kaukana todellisuudesta.
Jonkun olisi pitänyt osata kertoa tämä ilmastopolitiikan
suunnittelijoille. Metsäalasta siihen ei ollut, lieneekö vieläkään.
Metsillä olisi kuitenkin tarjolla nieluja parempi väline ilmastopolitiikalle,
nimittäin hiilivarasto ja sen muutokset. Ne kertovat metsien hiilitaseen
todellisen vaikutuksen ilmakehään: mitä isompi on varasto, sitä vähemmän hiiltä
on ilmakehässä.
Hiilivarasto ei vaihtele lyhyiden
suhdanteiden mukaan niin kuin nielu. Toisin kuin nieluun, varastoon voi
vaikuttaa metsäpolitiikalla ja metsänhoidolla.
Nieluun taas vaikuttavat eniten
puumarkkinat – ja jos siihen halutaan vaikuttaa politiikalla, keinojen pitäisi
olla niin rajuja tai kalliita, että ne luultavasti rikkoisivat perustuslakia eivätkä
niitä hyväksyisi kansalaisetkaan.
Monet haluaisivat rajoittaa
hakkuita sillä perusteella, että metsänielu on ”romahtanut”. Nämä ihmiset
jättävät aina huomiotta, kun nielu sitten jossakin vaiheessa taas kohenee.
Isossa kuvassa metsien
hiilivarasto on kuitenkin kasvanut koko ajan jo 50 vuotta. Edellisestä, vuonna
2018 päättyneestä Valtakunnan metsien inventointikaudesta puuston määrä oli kokonaista 70 miljoonaa kuutiota suurempi verrattuna
uusimpaan, vuonna 2022 päättyneeseen mittausjaksoon.
Yllättävintä uusissa tiedoissa oli
metsien kasvun eli hiilinielun kasvu Ylä-Lapissa. Kertoisiko tämä puuston
kasvusta nimenomaan suojelualueilla, koska niitähän Ylä-Lapissa riittää?
Luonnonvarakeskuksen mukaan
Ylä-Lapin 13,1 miljoonan kuution kasvunlisäys jakautui suurin piirtein tasan
suojelualueiden ja talousmetsien kesken. Mutta kun alueen metsäpinta-alasta
vain neljännes on talousmetsää, todellisuudessa talousmetsien hehtaarikohtainen
kasvunlisäys oli suojelualueita paljon suurempi.
Osaltaan asiaan vaikuttaa metsä-
ja kitumaan pinta-alan 71 000 hehtaarin lisäys, joka saattaa johtua
ilmaston lämpenemisestä, toipumisesta takavuosien hyönteistuhoista tai vain
otosvaihtelusta. Pinta-alan lisäys oli kuitenkin talousmetsissä selvästi pienempi
kuin suojelualueilla.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus
-lehdessä 18.9.2023.
