perjantai 16. huhtikuuta 2021

Tuottavaa työtä ei enää tunnisteta

 

Heikki Ailisto ym. kysyivät Kanavassa 2/2021, miksi digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta. Kirjoittajat kommentoivat asiaa selvittänyttä professori Matti Pohjolaa, mutta eivät tyydy vastauksiin.

Kirjoittajien esimerkissä konepajan duunarityön tuottavuus on 1960-luvulta kasvanut jopa nelinkertaisesti, mutta yrityksen tuotto vain kaksinkertaiseksi. Näin siksi, että konttoriväen määrä on kasvanut viisinkertaiseksi. Myynti, lainsäädäntö, yritysvastuu ja viestintä vaativat kallispalkkaista väkeä, jota 1960-luvulla ei juuri tarvittu.

Ennustin 1990-luvulla, että ilmastonmuutos on se tekijä, joka pakottaa kaikki ympäristövastuuseen. Olin väärässä, koska unohdin toisen ennustukseni: tietoyhteiskunta ei merkitse vain tiedon vaan myös epätiedon arvonnousua, ja sitä enemmän, mitä enemmän epätieto muistuttaa tietoa.

Maailman täyttää puhe tiedosta. Ei välitetä edes siitä, onko tietona tarjottu totta, kunhan se on tarkkaa ja täsmällistä, hyvänä esimerkkinä mielipidetiedustelut.

Yritysvastuuvastaavat ja konsultit ajavat ilmastonmuutostyötä, ei vain liike-elämässä vaan nyt jo hallinnossakin. Huolipuhe ja sen tuottamat ”ratkaisut” tuovat joillekin selvää rahaa. Rakenne toimii ja laajenee aivan omillaan.

Huolipuhujat ovat alkaneet kuvitella, että juuri he edustavat tuottavaa työtä. Uusimpana esimerkkinä Luontopaneeli esitti EU:n elvytysrahaa soidensuojeluun, mikä elvyttänee luontoa mutta ei kyllä kansantaloutta.

Käy yhä vaikeammaksi erottaa lillukanvarret merkityksellisestä, optimointi osaoptimoinnista, toivotut seuraukset todellisista. Ei vain siksi, että se todella on vaikeaa, vaan myös siksi, että kysymistä ylipäätään pidetään ikävänä, pilkunviilaamisena, epärakentavana, vaarallisenakin.

Tosissaan kuvitellaan, että ilmastonmuutos torjutaan sähköautoilla (osaoptimointi) tai korvaamalla jauheliha soijarouheella (lillukanvarsi).

Tärkeäksi hyväksyttyjä kysymyksiä on vain yksi ja se esitetään aina, kun vanhahtava ajanviete, keskustelu, on menossa: uskotko, että ilmastonmuutos on totta ja ihmisen aiheuttama. Tämä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kaikkein epäolennaisin ja epäkiinnostavin uskontunnustus tulee jossakin vaiheessa jokaisen eteen.

Jos vastaat kyllä, sinulta hyväksytään mitä hyvänsä älytöntä, kuten puunpolton kielto, kun taas niitä muita ei kuunnella, vaikka ratkaisut olisivat kuinka hyviä, kuten ydinvoima.

Tuottamattoman työn varaan syntyy kuitenkin vain korttitaloja. Ne kaatuvat joko omaan mahdottomuuteensa tai sitten joku uskoa jakamaton yksinkertaisesti tönäisee.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 16.4.2021.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti