Viina vapaaksi – vain muutaman hipsterin tähden

 ”Näin kokoomus lähtisi purkamaan Alkoa ja muita monopoleja”, uutisoi Kokoomuksen verkkolehti Verkkouutiset maaliskuun alussa. Artikkelissa julkistettu ohjelma on moneltakin osin järkevä.

Alkon suhteen se kuitenkin pakottaa kysymään, ymmärretäänkö Kokoomuksessa, millä tavalla Alkon tehtävä poikkeaa muiden valtion monopoliyhtiöiden tehtävästä. Kokoomuksen maalitaulukseen ottamista valtionyrityksistä juuri Alkon monopoli kuitenkin suojelee kaikkein vähäosaisimpia ja äänivallattomimpia, kuten lapsia ja nuoria.

Apteekkien osalta Kokoomus esittää vain apteekkilupien tarveharkinnan vähentämistä, mutta ei siis monopolien purkamista.

 

Miksi kärttyilen Kokoomukselle?

Siksi, että juuri Kokoomus on ottanut Alkon monopolin purkamisen erityiseksi keihäänkärjekseen. Samoin ovat tehneet kaikki kokoomuslaiset, jotka asiasta ovat julkisuudessa jotakin sanoneet.

Ja siksi, että en ymmärrä, miksi.

Miksi Kokoomus haluaa tuhota suhteellisen järkevän ja erittäin hyvin toimivan koneen ja korvata sen jollakin, mistä kukaan ei tiedä, mitä se on ja mihin se johtaa? En keksi mitään muuta syytä kuin ideologian. Tämän jälkeen Kokoomuksen on turha syyttää mitään toista puoluetta siitä, että ideologia sokaisee ne tekemästä järkeviä päätöksiä.

Kokoomuksen Reilumman kilpailun Suomi -ohjelmassa esitetään alkoholipolitiikan uudistamista ”eurooppalaiseen suuntaan”. Alkon monopolin purkamista se vaatii kymmenen vuoden sisällä. Ohjelmassa ei edes mainita alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja suomalaisille ihmisille.

Verkkouutisten mukaan Kokoomus haluaa purkaa ihmisiä ja yrityksiä kiusaavat, haitalliset ja turhat normit. ”Toimivat markkinat ovat kansalaisen paras suoja palveluiden ja tuotteiden heikkoa laatua ja ylikorkeita hintoja vastaan”, sanotaan kansanedustajien Sanni Grahn-Laasosen ja Sinuhe Wallinheimon nimiin julkaistussa ohjelmassa.

Valitettavasti Alkon monopoli ei kuitenkaan ole turha eikä haitallinen ja lisäksi se nimenomaan turvaa palveluiden ja tuotteiden hyvän laadun.

Ylikorkeiden hintojen kanssa monopolilla ei ole mitään tekemistä. Ne johtuvat veroista, joita ei ole edes Kokoomuksen mielestä tarpeen tällä kohtaa laskea, tai ainakaan siitä ei ole puhuttu.

 

Onko Alkon monopoli haitallinen?

Muiden yritysten kilpailutilanteen kannalta Alkon monopolista ei tietenkään ole mitään haittaa, nimenomaan siksi, että Alko on viinamonopoli, joka ei saa myydä muuta kuin alkoholituotteita. Toisin olisi, jos se alkaisi myydä oluthyllyn vieressä olutmakkaraa ja valkoviinien vieressä sipsejä. Mutta tämä on Alkolta kielletty eikä se sitä tee.

Kuluttajan kannalta taas, haitan kokemus on tietenkin henkilökohtainen. Kaupunkilaishipsterin mielestä saattaa olla hyvinkin haitallista, jos kauppamatka venyy viisi minuuttia pidemmäksi ylimääräisen Alko-käynnin takia, jos on juuri äsken lorvinut kaupungilla tuntikausia.

Alkoholin saatavuuden lisääminen hyödyttäisikin vain jotakuinkin promillea suomalaisista, ja heitäkin vain promillen verran. Maaseudulla Alko on jo nyt jokseenkin jokaisen kauppareissun varrella ja jos ei ole, viinaa voi tilata postissa.

 

Onko Alkon monopoli turha?

Ei missään nimessä. Vaikka monopolin purkaminen lisäisikin laillisen alkoholin laadullista tarjontaa vain vähän, laittoman alkoholin kanssa kävisi päinvastoin.

Näin siksi, että alkoholin myyntipaikkojen lukumäärä lisääntyisi monikymmenkertaisesti. Aivan samassa määrin kasvaisivat laittoman myynnin valvontaongelmat.

Erityisesti tämä ongelma kohdistuisi lapsiin ja nuoriin. En ollenkaan epäile, etteikö ruokakauppojen henkilökunta olisi sinällään pätevää valvomaan ostajien ikää, he tekevät sitä jo nyt. Ostopaikkojen lisääntyminen kuitenkin takaisi sen, että laittoman välityksen määrä lisääntyisi runsaasti.

Ja koska nuorison mahdollisuudet maksaa välityspalveluista rahalla ovat mahdollisesti heikot, he maksaisivat varmaankin yhä useammin jotenkin muuten.

 

Entäpä Alkon hyvä palvelu ja laaja, korkeatasoinen tuotevalikoima? Sen tämä Viina vapaaksi -ohjelma tuhoaisi, mutta toki ja tottavie, vain pääosin.

On aivan selvä, että keskiverto ruokakauppa keskittyisi hyvän katteen tuotteisiin, mikä tarkoittaa volyymiä, mitä taas ei synny kuin edullisella hinnalla. Niinhän ne tekevät nytkin.

Menettäisimme jokseenkin joka Alkosta löytyvän, Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen monipuolisen ja hyvän juomavalikoiman.

Tähän on sanottu, että eihän näin ole käynyt muuallakaan Euroopassa. Ehkä ei ole (on nähty päinvastaistakin), mutta miksi ei, se selviää, kun katsoo karttaa. Väestöntiheys kaikkialla ns. Euroopassa on ratkaisevasti suurempi kuin Suomessa, lukuun ottamatta, jälleen, suurkaupunkien keskustoja.

Eihän edes ruokakauppa pysty tällä väestöpohjalla pitämään yllä hyvää valikoimaa kuin, niinpä niin, suurimmissa kaupungeissa. Maaseutu jää ruoan suhteen ja jäisi alkoholinkin suhteen mopen osaan, ja se maaseutu kattaa niitäkin kaupunkeja, jotka moni mieltää suuriksi. On todella hämmentävää, ettei tätä uskota, vaikka silmiemme edessä elää kaiken aikaa todellisuus.

Minulla on mahdollisuus käyttää kahtakin kesämökkiä, jotka molemmat ovat suuremmista kaupungeista noin 60 kilometrin päässä. Ja niin se vain on, että jos haluaa ostaa silppubroileria tai porsaan ulkofilepihviä parempaa ruokaa, ihan nyt vaan vaikkapa vieraiden takia, se on tuotava kaupungista. Maalta sitä ei saa.

Eikä aina kaupungistakaan. Viime kesänä saimme kaverin kanssa päähänpiston, että nyt pitää saada siikaa savustimeen. Soittelimme kaikki Jyväskylän kaupat läpi ja löysimme kaksi siikaa, eivätkä nekään oikeastaan olleet siinä kunnossa, että niille olisi juuri muuta voinut tehdä kuin savustaa.

 

Sitten on vielä häpeällisin, ennen kaikkea kansalliselta kannalta häpeällisin peruste: pitäisi mennä eurooppalaiseen suuntaan. Paitsi että tämä on suomalaisuuden kannalta kaikkein alentuvinta, se on myös täysin irrallaan todellisuudesta.

Juuri poliittisen päättäjän pitäisi ymmärtää, että jokainen poliittinen uudistus tehdään siinä tilanteessa, missä ollaan, eikä siinä tilanteessa, missä ollaan tuhannen kilometrin päässä.

Meidän tilanteemme on se, että meidät väännettiin jokseenkin normaalista alkoholinkäyttökansasta tiukkaa viinaa ihannoivaan kansaan kieltolailla. Kun laillista viinaa ei saanut, juotiin salakuljetettua.

Salakuljetus oli taloudellisesti kannattavinta, kun viina oli mahdollisimman väkevää, ja niin oli myös jakelu kotimaassa. Miedompien juomien valmistaminen ei kiinnostanut ketään ja lantraaminen jäi joko kotiin tai ravintolaan, missä se vähimmillään tarkoitti puhtaan viinan kaatamista teekuppiin.

Että kun Kokoomus ohjelmassaan ottaa kieltolain purkamisen ikään kuin velvoittavaksi esimerkiksi ja osoitukseksi historiallisesta jatkumosta, kehottaisin kyllä hieman syvällisempään pohdintaan paitsi tapahtumista ja seurauksista, myös siitä, miten markkinat todellisuudessa toimivat.

 

Niin tai näin, olemme tässä, Euroopan tiukimpiin kuuluvassa alkoholipolitiikassa. En tietenkään sano, että tätä politiikka ei saisi koskaan muuttaa, mutta jos tässä tilanteessa aletaan myydä viinaa ruokakaupassa, silloin kyllä piru on irti.

Se ei tietenkään juoksentele Helsingin Kaivokadulla, vaan esimerkiksi kaupungin hämärillä kujilla, mutta kuitenkin piilossa.

Kokoomuksen ja kumppaneiden Viina vapaaksi -hankkeen hyväksi on sanottava se, että siirtymäaika on pitkä. Jos voin luottaa kyseisen puolueen toimintaan, ehkä äänestän sitä.

Ongelmaksi käyvät lähinnä puolueen hurmahenkiset edustajat, joille viinan vapauttaminen näyttää tieltä jopa valtionvelan selättämiseen.