Faktoja Finncommista

Silmiini sattui käyntikorttikokoa oleva taitettu esite, missä Finncomm Airlines otti kantaa lentoliikenteen osuuteen kasvihuoneilmiön kiihtymisessä otsikolla ”Faktoja ilmailusta ja ympäristöstä”. Faktaakin esitteestä löytyy, mutta vain siteeksi.

Vähintäänkin väärin tulkiten, ellei vastoin parempaa tietoa on esitetty väite, jonka mukaan metsien hakkuut aiheuttavat 24 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidin päästöistä. Lähteeksi mainitaan yhdysvaltalainen, ympäristöjärjestöjen tukema World Resources Institute. Näin ylimalkaisesti ilmoitetusta lähteestä on kuitenkin mahdoton löytää väitteelle vahvistusta.

Esitteen taustalla on kaupallisten lentoyhtiöiden perustama Air Transport Action Group. Sen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa, mutta valitettavasti se on ristiriidassa ylläkuvatun, Finncommin väitteen kanssa.

Sen mukaan se onkin sähkön tuotanto, joka tuottaa 24 prosenttia maailman kasvihuonekaasujen päästöistä. Metsien hakkuista siellä ei puhuta mitään, sen sijaan sanotaan, että maan käytön muutokset aiheuttavat maailman kasvihuonekaasujen päästöistä 18 prosenttia.

Muualta tiedetään, että tämä tarkoittaa metsäkatoa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä metsätalouden tai -teollisuuden kanssa.

Todellisuudessa maailmasta kaadetusta puusta puolet kaadetaan polttopuuksi. Tämä puunkäyttö johtaa usein – mutta ei aina – myös metsäkatoon, kun uutta metsää ei istuteta tilalle.

Siellä taas, missä metsiä käytetään eniten metsäteollisuuden tarpeisiin, metsäala yleensä kasvaa. Näin on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, nyt jo Kiinassakin.
Finncommissa ei taideta ymmärtää, mitä tarkoittaa uusiutuva luonnonvara. Kerrottakoon siis: kun käyttää uusiutuvaa luonnonvaraa, sen tilalle kasvaa vähintään vastaava määrä uutta, samanlaista luonnonvaraa.

Jos esimerkiksi kestävästi kasvatetun metsän puuta polttaa, poltetun puun tilalle kasvaa vastaava määrä uutta, joka sitoo poltossa ilmakehään vapautuneen hiilen. Näin ilmakehän hiilimäärä ei kasva.

Lentoliikenteen käyttämä maaöljypohjainen kerosiini taas ei ole uusiutuva, vaan ehtyvä luonnonvara. Sitä kun käyttää, tilalle ei tule uutta. Samalla kerosiinin poltossa ilmakehään päässyt hiili kiihdyttää kasvihuoneilmiötä koko määrällään.

Niinpä, kun Finncomm ilmoittaa esitteessään, että ”metsienhakkuiden takia ilmakehään pääsee yhtä paljon hiilidioksidia 24 tunnissa kuin 8 milj. ihmistä lentäisi Lontoosta New Yorkiin”, kyseessä on tyylipuhdas puolitotuus, joka perustuu – tarkoitukselliseen? – käännösvirheeseen.

Lähteeksi mainitussa Independent-lehden 14.5.2007 julkaistussa jutussa ei nimittäin puhuta metsienhakkuista, vaan käytetään englanninkielistä sanaa ”deforestation”, joka tarkoittaa metsäkatoa. Kestävät metsänhakkuut taas eivät lisää ilmakehän hiiltä vähääkään, vaan usein jopa vähentävät.

Esimerkiksi Suomen metsien puumäärä on noussut 1950-luvun alun 1500 miljoonasta nyt yli 2100 miljoonaan kuutiometriin. Se tarkoittaa, että metsätalous on poistanut ilmakehästä hiilidioksidia kaikkiaan 880 000 tonnia. Metsätalous on siis tällä määrällä korjannut niitä vahinkoja, mitä muut liiketoiminnan alat, kuten lentoliikenne, ovat ilmakehälle aiheuttaneet.

Mutta mikä ihmeellisintä, samana aikana metsistä on hakattu teollisuuden tarpeisiin 3300 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tätä kutsutaan kestäväksi luonnonvarojen käytöksi.
Finncommissa kannattaisikin ehkä miettiä, onko pitkällä kantamalla järkevää peitellä omia ympäristöongelmiaan levittämällä perättömiä tietoja muista.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 3.1.2010.