”Resurssikirous on monille öljymaille tuttu ilmiö. Öljytulojen myötä korruptio kasvaa, valtaapitävät takertuvat asemiinsa ja heillä on resursseja sekä lahjoa äänestäjiä että ahdistella toisinajattelijoita”, kirjoitti Esa Salminen Ulkopolitiikka-lehdessä viime syyskuussa.
Salminen kertoi kirjoituksessaan yhdysvaltalaisen
Centre for Global Development -ajatuspajan tutkimuksesta, jonka mukaan demokratian
tila paranee, kun öljyntuotanto vähenee. Hän tarkkaili maailmaa samasta näkökulmasta
kuin Juha Kuisma kirjassaan Tuli leivän antaa (Gummerus, 1997). Se on parhaita
populaaritekstejä suomalaisten tavasta käyttää luonnonvarojaan.
Kuisma kysyy, miksi pohjoismaat
ovat demokratioita, ja vastaa: koska ne käyttävät uusiutuvia luonnonvaroja. Se vaatii
ennen muuta yhteistyötä, kun taas uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö vaatii
pääomia, siis rahaa.
Kuin olisin pudonnut peura-ansaan:
tuottoisa hirven-, kauriin- ja peuranmetsästys sekä ammattimainen kalastus on aina
perustunut yhteistyöhön. Se on myös saanut juridisia muotoja.
Metsästysoikeudet ovat rajattuja,
mutta kun ne on saatu, ne ovat oikeuksia ja jopa velvollisuuksia. Kalastusoikeuksiin
on sidottu vastuu kalavesien kunnosta. Demokratian kannalta on oleellista, että
maanomistus on jakautunut laajalti ja omistus merkitsee todellista
päätösvaltaa.
Huimaavin esimerkki luonnonvarayhteistyöstä on nykyaikainen metsätalous ja puunkorjuu. Se on kehittynyt vähitellen
ja keskeisessä osassa on ollut suomalainen teknologiapolitiikka.
Metsäalalle on ollut siunaus, että sitä ei ole ulkoapäin opetettu teknologian käytössä. Tutkitusti metsäala onkin edistynein teollisuudenala mobiiliteknologian käytössä.
Puuta ostavat metsäteollisuusyhtiöt, hakkuutyön tekevät hakkuukoneet ja puutavaran kaukokuljetuksen hoitavat kuljetusyhtiöt ovat jo vuosikaudet olleet saumattomassa mobiiliyhteydessä toisiinsa.
Turhaa ajamista, eli energiaa säästyy, hakkuukoneelle tuleva karttatieto varmistaa hakkuukohteen ja estää luontokohteiden tuhoamisen ja puun ostaja tietää reaaliajassa, mitä puulajia, kuinka järeää ja kuinka pitkänä tien varressa on.
Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun puu pitää kerätä erittäin monilta, hyvin pieniltä, Etelä-Suomessa keskimäärin vain runsaan hehtaarin suuruisilta hakkuualueilta.
Kokonaisuutta ei ole aina helppo uskoa tai ymmärtää. Eräillekin briteille kuvailtiin maastoretkien kautta koko puunkorjuun ketju pienistä hakkuualoista alkaen, minkä jälkeen he äimistelivät tehtaan suuria puupinoja: ”Where the HELL do these trees then come from?”
Youal Noah Hararin mukaan ihmisen
menestyksen salaisuus on kyky tehdä yhteistyötä tuntemattomien kanssa.
Juuri näin toimii nykyaikainen uusiutuvien luonnonvarojen käyttö.
Yhdysvaltalaisen ajatuspajan mukaan
näyttää siltä, että kun maailma siirtyy yhä enemmän uusiutuvaan energiaan,
öljyvaltioista saattaa tulla demokraattisempia. ”Kun öljytulot ovat vähentyneet
kymmenisen vuotta, sortokoneistot tapaavat höllentää otetaan”, kirjoittaa
Salminen.
Salmisen siteeraamassa tutkimuksessa
kohteena oli 36 valtiota, joissa öljytuotanto vähentyi vuosien 1960 ja 2019
välillä. Niistä 33:ssa demokratia oli selvästi parantunut, kun tuotanto oli
vähentynyt 15 vuoden ajan.
