Kaikki e ei ole ekologiaa

Sähköistä laskua markkinoivalla elinkeinoelämällä ovat menneet eet sekaisin. On unohdettu, että e ei aina tarkoita ekologiaa, vaikka se tarkoittaisikin sähköä (electricity).

Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, perusteluita vähemmän. Pääperiaate on, että paperilaskun ympäristövaikutukset lasketaan enemmän kuin täysimääräisesti, kun taas e-laskun vaikutuksia ei edes yritetä laskea.

Helsingin Energia mainostaa, että ”e-lasku on ekoteko”. Laitoksen mukaan tietokoneen ympäristövaikutuksia ei tarvitse ottaa huomioon, koska kukaan ei hanki sellaista e-laskua varten.

Tällä logiikalla tietokoneen ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan kuulu kenellekään, koska ainahan se ostetaan useisiin tarkoituksiin. Toisaalta yhtiö laskee paperilaskun haitaksi koko sen tuotantoketjun, vaikka sen kaikki osat on yleensä hankittu jotakin muuta kuin paperilaskuja varten.

Laitos antoi tiedoilleen kolme lähdettä. Niistä Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla oleva, vuonna 2000 tehty selvitys ei edes koske e-laskuja ja WWF:n sivut taas kertovat verkkotiliotteesta. Molemmat ilmoittavat heti alussa, että kaikki tietokoneisiin liittyvät ympäristövaikutukset on jätetty huomiotta. Kolmas yhtiön antamista linkeistä ei johda minnekään.

Vakuutusyhtiö If taas väittää laskujensa saatteessa e-laskun säästävän luontoa ja ympäristöä, mutta pyydettäessä saadut perustelut kertovat lähinnä aidanseipäistä.

Helsingin Sanomien kuluttajasivuilla kirjoitettiin 25.2.2009, että ”Ympäristöystävällisyys on verkkolaskun vahva valtti. Paperilasku syö puuta ja bensaa, verkkolasku elää sähköllä. Suomen luonnonsuojeluliittokin suosittelee verkkolaskua.”

Eikö edes paperille painetussa Helsingin Sanomissa ymmärretä, että vaikka sähköä ei voi nähdä, se tehdään jostakin, usein fossiilisista raaka-aineista, uraanista tai – puusta. Miksi puusta tehty paperi on paha, mutta sähkö hyvä?

Luonnonsuojeluliitto taas ei myönnä suosittelevansa asiassa mitään, onpahan vain keskustellut toimittajan kanssa. Liitolla ei myöskään ole ”tässä vaiheessa … erityistä halua syventyä tähän asiaan”.

Pohjat veti kuitenkin Uusi toimisto -verkkolehti, joka 10.2.2009 kertoi Postin teettämästä Facebook-tiedustelusta. Se kertoo, mitä 20 000 innokasta verkon käyttäjää kuvittelee harrastuksensa aiheuttavan luonnolle.

Pelkkää hyvää, tietenkin: sähköisen asioinnin hyödyistä suurin on heidän mielestään vihreys.

Mikä sitten on totuus? Paperintuotannon ympäristövaikutukset tiedetään, koska ala on ne itse selvittänyt. Sen kilpailijat eivät ole moiseen viitsineet ryhtyä.

Esimerkiksi Tukholman teknillinen korkeakoulu on vertaillut paperi- ja verkkolehden ympäristövaikutuksia (ks. esim. täältä). Sen mukaan paperilehti pärjää verkkolehdelle ympäristövertailussa oikein hyvin.

Kannattaako esimerkiksi sähköposti tulostaa? Ehkä: on viitteitä, että jos se luetaan edes kahteen kertaan, tulostaminen on järkevää.

Google-haun ympäristövaikutuksista on keskusteltu maailmalla laajasti. Harvardin yliopiston fyysikko Alex Wissner-Grossin mukaan kaksi hakua kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin teekupillisen keittäminen. Googlen mukaan oikea määrä on pikemminkin kahdeskymmenesosa tästä.

Wissner-Grossin väite koski kuitenkin minuutteja kestävää hakua, ei nopeaa kertahakua. Varsinaiseen väitteeseen Google ei tiettävästi ole vastannut.

Google-haun toimintatapa on omiaan lisäämään energiankulutusta: tärkeintä on nopeus, ja se hoidetaan niin, että serverit pannaan kilpailemaan keskenään. Energiatehokkuutta on mahdoton selvittää, koska yhtiö ei anna itsestään edes yhteystietoja.

Erityisen paljon sähköä verkossa vievät animaatiot. Esimerkiksi avatarina tunnetun virtuaalihahmon ylläpitäminen saattaa tutkijoiden mukaan kuluttaa energiaa saman verran kuin tavallinen brasilialainen – siis oikea ja elävä ihminen.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 30.4.2009.