Perunapellon logiikkaa

Aikoinaan minulle sanottiin koulussa, että inflaatio tarkoittaa hintojen nousua ja se ilmoitetaan prosenttiluvulla, joka kertoo, paljonko hinnat ovat nousseet vuoden kuluessa. Mitä siis tarkoittaa, kun tiedotusvälineissä sanotaan, että ”inflaatio oli helmikuussa X prosenttia”.

Tottahan tämä ei voi olla, sillä tästä saadaan vuoden inflaatio kertomalla luku 12:lla ‒ mutta näin luvusta tulee kuitenkin tolkuttoman suuri.

Toinen tapa on sanoa, että ”inflaatio helmikuussa oli X prosenttia vuotta aiempaan verrattuna”. Verrataan siis kahden eri kuukauden inflaatioita toisiinsa. Näin voidaan tehdä, mutta se ei kuitenkaan kerro mitään siitä, paljonko hinnat ovat nousseet vuoden aikana.

Kolmas tapa on tämä: ”Helmikuun inflaatio oli vuositasolla X prosenttia”. Tämä tarkoittaisi juuri sitä, mikä saadaan, kun helmikuun inflaatio kerrotaan 12:lla.

Todellisuudessa tarkoitus lienee sanoa, paljonko hinnat ovat nousseet helmikuun loppua edeltävien 12 kuukauden aikana. Jostakin syystä näin ei kuitenkaan sanota, vaikka se näin tulisi kerralla ymmärretyksi, yksiselitteisesti ja oikein.

Toimittajien mukaan lauseet on otettu Tilastokeskuksen tiedotteista. Jos tämä on totta, sitä pahempi Tilastokeskukselle.

Mutta eivät toimittajatkaan tästä kuivin jaloin selviä. Jos mitään olen ymmärtänyt, heille maksetaan siitä, että he tekevät viranomaistiedotteet ymmärrettäviksi.

Journalismin kunniaan ei kuulune tiedotteiden toistaminen sellaisenaan. Kyse lienee siitä, että ei osata sitä, mikä on opetettu peruskoulussa. Se ei ole harvinaista, ja koskee muutakin kuin prosenttilaskua.

Luonnontieteellisen museon johtaja Leif Schulman kirjoitti taannoin Yliopisto-lehteen suomalaisten biologian tiedoista. Eräs sosiologi oli luullut, että perunapellon tarkoitus on kasvattaa siemenperunoita isommiksi.

Arkkitehti taas kehotti nyppimään tomaatista kukat, että se jaksaisi kantaa hedelmänsä. Lääketieteen tohtori hämmästeli väitettä, että kasveilla on sukupuoli.

Eräs Äiti Maa -oppeja kannattava vihreä väitti minulle, että kasvit ottavat kaikki rakennusaineensa maasta. Yhteyttämistä, jossa pääosa kasvien massasta rakentuu ilmakehän hiilestä, hän piti harhaoppina. Hän vaikeni vasta kun sanoin, että hänen opillaan peltojen pitäisi vähitellen vajota syvään kuoppaan.

Suomen Metsäyhdistys selvittää säännöllisesti lasten ja nuorten metsätietoja. Kun heiltä kysyttiin, muuttuuko luonto jos ihminen ei sitä muuta, enemmistö vastasi, että ei muutu. Eräät biologian opettajat taas ryhtyivät väittämään, että puun vuosirengas syntyy talvikasvusta – ikään kuin puut voisivat kasvaa pakkasessa!

Vastikään julkaistun selvityksen mukaan 40 prosenttia ruotsalaisista ei tiedä, että puu on uusiutuva luonnonvara. Toisen tutkimuksen mukaan valtaosa luulee terästä, lasia ja alumiinia uusiutuvaksi luonnonvaraksi, vaikka ne ovat vain kierrätettäviä.

Tämä lienee syy siihen, että viestintä yleensä epäonnistuu ja väärät luulot vallitsevat. Kuten että ihmisistä nimenomaan amerikkalaiset ovat tyhmiä ja tietämättömiä.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 24.5.2010.